芬兰语简明语法

标签:
芬兰语芬兰乌拉尔语法分析 |
分类: 语林迷踪 |
1.语言简介
芬兰语(原语:suomen kieli/suomi;瑞典语:finska;英语:Finnish)是芬兰共和国(Suomen tasavalta)的官方语言之一(另一种是瑞典语),芬兰人口中约90%操芬兰语。
芬兰语属于乌拉尔语系芬兰-乌戈尔语族,与芬兰语亲缘关系较近的语言是卡累利阿语(Karelian)、爱沙尼亚语(Estonian)、维普斯语(Vepsian)、维鲁语(Võro)和利沃尼亚语(Livonian,2013年消亡)等。芬兰语同爱沙尼亚语无论在语音还是语法都有许多共同点,两者同属于偏黏着的语言,但是芬兰语比爱沙尼亚语黏着程度更高,表达各种语法和意义的词缀更多。

芬兰语的发音比较简单且有规则,怎么读就怎么写。字母表见下:

表中b,c,f,g,q,w,x,z用于外来语,å只用于从瑞典语借来的词,字母名称ruotsalainen oo即"瑞典语的oo(å)"。
语音上,芬兰语也想阿尔泰语系的语言一样有元音和谐,反映在正字上,元音和谐如下:
一个单词中要么包含前元音(含词缀)要么包含后元音(含词缀),外来语例外,中性元音例外。
前元音:ä, ö, y
后元音:a, o, u
中性元音:i, e
例词:
前元音:kylä心-kylässä在心里、tämä这个-tämäkö这个吗、veli哥哥-veljeltä从哥哥那里
后元音:talo家-talossa在家里、tuon那个-tuoko那个吗、sisar姐姐-sisarelta从姐姐那里
3.名词
芬兰语的名词上可以接多种不同范畴的词缀,词缀添加顺序如下:
名词词干+数+格+领属性人称+附着小品词
理论上一个名词可以同时加这些词缀,如:pulloissanneko=pullo瓶子+-i-(复数)+-ssa-(内格)+-nne-(你们的)+-ko(疑问)=在你们的瓶子里面吗?
爱沙尼亚语与之相比少了人称词缀和附着小品词,只能加数和格。
3.1 数
名词词干(即属格词干)后加-t和-i-可以构成复数。-t用于主格,-i-插在名词词根和其他格的中间,若元音结尾词干加元音开头的词缀时-i-变-j-。添加复数词缀时,有许多名词的词干会发生音变,如:
1)无音变者
pullo瓶子-pullot-pulloissa
kadu道路-kadut-kaduissa
auto汽车-autot-autoissa
2)有音变者
maa国家-maat-maissa
kivi石头-kivet-kivissä
rikas富翁-rikkaat-rikkaissa
avain钥匙-avaimet-avaimissa
mies男人-miehet-miehissä
有少数单词只有复数形式,变格直接按照相应的复数形式变化,如:
Kasvot脸-kasvoissa,housut-housuissa裤子,sakset-saksissa剪刀,kärryt婚姻-kärryissä
3.2 格
芬兰语有15个格(sija/sijamuoto) ,每个格的形态及用法简要列举如下。
1)主格Nominatiivi:单数无词尾,复数为-t
Hyvä opettaja vaikuttaa paljon.
(hyvä主格,好的;opettaja主格,老师)
一位好老师影响很大。
Mä haluan ostaa uuden auton.
(mä主格,我)
我想买辆新车。
Vieraat tulivat illalla.
(vieraat是vieras的复数主格,客人)
晚上客人们来了。
2)宾格Akkusatiivi:单数同属格(-n),复数同主格(-t)
Ostitko hyvän sanakirjan?
(hyvän是hyvä的宾格,好的;sanakirjan是sanakirja的宾格,词典)
你买到了一本好词典吗?
Suurensin valokuvan.
(valokuvan是valokuva的宾格,照片)
我把照片放大。
Huomenna ostan uudet kengät.
(uudet是uusi的复数宾格,新的;kengät是kenkä的复数宾格,鞋)
明天我要买双新鞋。
宾格作宾语时,主要用于肯定句,表示行为产生的结果,表示事物的整体或者定量。
3)部分格Partitiivi:词干加-a/ä/ta/tä/tta/ttä
部分格是芬兰语中非常重要,用法也很多的格。简要举例如下:
-表示不确定的对象
Ostin kirjoja.
(kirjoja是kirja的复数部分格,书)
我买了几本书。
Täällä tapahtuu kaikenlaista.
(kaikenlaista是kaikenlainen的单数部分格,所有的事)
在这儿一切都有可能发生。
-否定句中的宾语,同宾格相对
En tunne sitä miestä
(sitä是se的部分格,那个;miestä是mies的单数部分格,男人)
我不认识这男的。
En ole koskaan tavannut häntä.
(häntä是hän的部分格,他)
我从未见过他。
-不关注行为的结果
Luetko vielä sitä kirjaa?
(kirjaa是kirja的单数部分格,书)
你还在读那本书吗?
Rakastan tuota miestä.
(tuota是tuo的部分格,那个)
我喜欢那男的。
【一些动词本身就不强调结果,因而通常支配部分格,比如rakastaa爱,喜欢、pelätä害怕、katua后悔、surra悲伤、vihata讨厌、uhata威胁、korostaa强调、ajatela思考、edusta出现、verrata比较等等】
Voiko suomea verrata ruotsiin?
(suomea是suomi的部分格,芬兰语)
能把芬兰语和瑞典语比较吗?
-充当表语
在“主语(物质名词或抽象名词)+ollen(系词)+表语”的结构中,表语用部分格。
Maito on valkoista.(valkoista是valkoinen的部分格,白色的)
牛奶是白色的。
Rauta on kovata.(kovata是kova的部分格,强壮的)
牛是强壮的。
Uiminen on hauskaa.(hauskaa是hauska的部分格,有趣的)
游泳有意思。
-问候语
Hyvää huomenta! 早上好!
Onnellista uutta vuotta! 新年好!(三个词均用了部分格。onnellista
Mitä kuuluu? 你身体好吗?(mitä是mikä的部分格,什么)
4)内格inessiivi:词干+-ssa/ssä
主要表示“在...内”,有时也表示“直接接触”。
Minulla on sukat jalassa.
(jalassa是jalka的单数内格,脚)
我一只脚上穿了袜子。【直接接触】
Asun maassa, jonka nimi on Suomi.
(maassa是maa的单数内格,国家)
我生活在一个叫芬兰的国家。【在...内】
Kijra on kassissa.
(kassissa是kassi的单数内格,包)
书在包里。
5)出格elatiivi:词干加-sta/stä
主要表示“由内向外”。
Motivaatio lähtee omasta mielenkiinnostani.
(omasta是oma的出格,自己的;mielenkiinnostani是mielenkiinto的出格+-ni我的,兴趣)
动机来自我自己的兴趣。
Johtaja on palannut Shanghaista.
负责人从上海回来了。
6)入格illatiivi:词干加-un/in/än/en/han/hen/hon/hön/seen/siin
主要表示“向内”、“直接接触”、“动作的终点”等。
Kuusen oksa takoi ikkunaan.
(ikkunaan是ikkuna的入格,窗)
杉树枝敲打窗户砰砰作响。
Isä ajaa auton autotalliin.
(autotalliin是autotalli的入格,车库)
爸爸把车开进车库。
7)接格adessiivi:词干加-lla/llä
表示“在...上”、“在近旁”、“所有物”、“工具”等。
Minulla ei ole rahaa.
(minulla是minä的接格,我)
我没有钱。
Puhukaa suomen kielellä!
(kielellä是kieli的接格)
请讲芬兰语!
Kilpikonnia elää vedessä ja maalla.
(maalla是maa的接格,陆地)
乌龟生活在水里和陆地上。
8)离格ablatiivi:词干加-lta/ltä
表示“从...”。
Minusta vesi tuntuu kylmältä.
(kylmältä是kylmä的离格,冷。tuntua感觉支配离格)
水对我而言很冷。
Suomen tunti alkaa kello kahdelta.
(kahdelta是kaksi的离格,2)
芬兰语课2点开始。
Juna lähtee asemalta.
(asemalta是asema的离格,车站)
火车从站台开出。
9)向格allatiivi:词干加-lle
表示“向着...”。
Eilen menin kaupungille.
(kaupungille是kaupunki的向格,城市)
昨天我到市里去了。
Hän sanoi minulle "Mä rakastan sua. "
(minulle是minä的向格,我)
他对我说:“我爱你。”
Oikealle vai vasemmalle?
向右还是向左?
10)样格essivii:词干加-na/nä
样格表示“状态”、“机能”、“环境”、“条件”、“时间”等。
Syön puuron kuumana.
(kuumana是kuuma的样格,热的)
我把粥趁热吃了。
Olen Suomessa turistina.
(turistina是turisti的样格,游客)
在芬兰我是一名游客。
Perjantaina kaikki menevät saunaan.
(perjantaina是perjantai的样格,星期五)
星期五人人都去洗桑拿。
11)转格translatiivi:词干加-ksi
转格表示人或事物转变的状态、性质和机能,也可以表示位置转换等。
Poikasi on kasvanut pitkäksi.
(pitkäksi是pitkä的转格,高的)
你的儿子长高了。
Mitä ’shuai’ on suomiksi?
(suomiksi是suomi的转格,芬兰语)
“帅”用芬兰语怎么说?
Tule vähän lähemmäksi!
(lähemmäksi是läheinen的比较级+转格,近的)
过来再近一点!
12)欠格abessiivi:词干加-tta/ttä
表示“没有,无”的意思。
raha钱-rahatta没钱,syy理由-syyttä没理由,tunto感觉- tunnotta没感觉
这个格现在多被“ilman+部分格”结构取代。rahatta=ilman rahataa,syyttä=ilman syytä,tunnotta=ilman tuntoa
13)共格komitatiivi:词干加-(i)ne+领属性词尾
表示“和...一起”,这个格不能添加在单数只能添加在复数名词后面。
Jalka脚-jalkoineni, jalkoinesi, jalkoineen, jalkoinemme, jalkoinenne, jalkoineen
14)具格instruktiivi:词干加-n
表示“工具”、“手段”。这个格在现代语言中已经很少用了,多用其他的格替代。
Omin silmin用眼睛,kaksin käsin用双手
15)属格genetiivi:词干加-en/den/tten/ten/en/in
属格主要表示所有,与部分动词、形容词连用时作主语。
Ihmisen elämä on lyhyt.
(ihmisen是ihminen的单数属格,人)
人的寿命短。
Sinun ei pidä uskoa kaikkea.
(sinun是sinä的属格,你)
你什么都相信是不行的。
Shanghain mies 上海男人, Turun kaupunki图尔库市(Turun是Turku的属格,芬兰最古老的城市),suomen kieli芬兰语(suomen是suomi的属格)
3.3 领属性人称
领属性人称存在于很多乌拉尔语言中,比如:
匈牙利语
nyelv语言:nyelvem我的语言, nyelved你的语言, nyelve他的语言, nyelvünk我们的语言, nyelvetek你们的语言, nyelvük他们的语言
北萨米语
viellja哥哥:vielljan我的哥哥, vielljat你的哥哥, vielljas他的哥哥, vielljame我俩的哥哥, vielljade你俩的哥哥, vielljaska他俩的哥哥, vielljamet我们的哥哥, vielljadet你们的哥哥, vielljaset他们的哥哥
芬兰语的领属性词尾如下:
1sg -ni
2sg -si
3sg -nsa/-nsä
1pl –mme
2pl –nne
3pl -nsa/-nsä
用例:
veli哥哥:veljeni我的哥哥, veljesi你的哥哥, veljensä他的哥哥, veljemme我们的哥哥, veljenne你们的哥哥, veljensä他们的哥哥
当名词带有格的时候,领属性人称加在格的后面,如:auto车-autosta从车里-autostani从我的车里。
3.4 附着小品词
附着小品词顾名思义就是附着在其他词上的小品词,它们表示一些特殊的语气。简要列举如下:
1)-han/hän:表示提醒、强调等,只能用在句子第一单词上。
Sehän on minun sanakirjani, älä ota sitä! 这本就是我的词典,别拿!
Minähän rakastan sinua! 我,爱你!
使疑问句显得郑重,使命令句语气缓和。
Otahan vähän lisää! 请再喝一点吧!
Mikähän lintu tuo on? 请问那是什么鸟?
2)-ko/kö:表示疑问。
Joko olet korjannut autosi? 你这么快就把我的车修好了?
Mennäänkö ulos? 我们出去好吗?
3)-kin:表示强调,常翻译成“也”,有时带有感叹的意味。
Minäkin olen hankkinut auton. 我也把车开来了。
Etkö hän olekin ihana? 他还不算优秀?
4)-kaan/kään:表示意义与3)相似,只用于否定句中。
Etkö juo kahviakaan? 你连咖啡也不喝吗?
5)-pa(s)/-pä(s):表示强调,常翻译为“真”
Onpa(s) hän komea! 他好帅!
Oletpa(s) sinä taitava! 你真能干!
口语里常加-s。
6)-ka/kä:加在动词否定式后面起强调作用,不常用。
En tiedä enkä halua tietää. 我不知道也不想知道。
4. 形容词
芬兰语的形容词需要和名词保持数、格的一致。变格法与名词相同。
4.1 形容词变级
芬兰语形容词有比较级和最高级两种。比较级是在词干上加-mpi,最高级加-in,加词缀时词干会有一些音变。比较级和最高级有变格形式。
原形 比较级
最高级
iso isompi
isoin“大”
selvä selvempi selvin
“清澈”
komea
komeampi komein “帅”
ruma
rumempi rumin “丑”
kaunis
kauniimpi kaunein “美丽”
voimakas
voimakkaampi voimakkain “强大的”
比较级在使用中常同kuin“更”连用,如:
Minä olen nuorempi kuin hän. 我比他年轻。
Ovatko italialaiset vilkkaampia kuin suomalaiset? 意大利人比芬兰人更活泼开朗吗?
比较级+kuin+主格的形式可由部分格+比较级替代,如:
Ovatko italialaiset suomalaisia vikkaampi? (句意同上)
最高级例句
Minusta suklaajäätelö on parasta. 我发现巧克力冰激凌最好吃。(parasta是paras的单数部分格,paras为hyvä的最高级,hyvä的比较级是parempi)
Kirjat ovat alimmalla hyllyllä. 书在最低的架子上。(alimmalla是alas的最高级形式之一alin的单数接格,低)
5. 数词
基数词(1~10):yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen
序数词(1st~10th):ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs, viides, kuudes, seitsemäs, kahdeksas, yhdeksäs, kymmenes
序数词在修饰主语、宾语或表语时,被修饰的词需要接部分格,使用单数形式。若名词变格,数词需要与其保持一致。如:
Kadulla seisoo kolme miestä. 路上站着三个男人。(miestä是mies的单数部分格)
Opiskelen kolma kieltä. 我学三种语言。(kieltä是kieli的单数部分格)
Matkallani käyn kolmessa maassa. 我在旅行中游历了三国。
6. 动词
芬兰语动词形态丰富,有三个人称、两个数、四个时态(现在时、过去时、完成时、过去完成时)、主动被动等等多种语法范畴。
6.1 不定式
芬兰语有四种不定式形式,形态和功能简要列举如下:
-第1不定式:
-a/ä/da/dä/ta/tä/la/lä/ra/rä/na/nä结尾,词典词条里的动词均为这种形式。如:oppia学习、levätä休息、hukkua溺水、vetää拉
用例:
Hän lupasi tulla ajoissa.他承诺了准时到。
Saat lainata tämän kirjan. 你能够借这本书。
Saammeko lähteä kotiin? 我们能回去吗?
需要与第1不定式搭配的动词有aikoa打算、alkaa开始、haluta想、jaksaa有能力做、luvata承诺、muistaa记得、osata知道、päättää决定、saada可以、tahtaa想要、täytyä/täytyy必须,不得不、unohtaa忘记、uskaltaa敢于、viitsiä打扰、voida能够、yrittää尝试等。
第1不定式加转格词缀-ksi表示目的,如:
Lähdin Hollantiin levätäksini. 我去荷兰休假。
Elätkö syödäksesi? 你为了吃饭而活着的吗?
-第2不定式:
第1不定式词尾-a/ä变-e,如:sanoa-sanoe说,vetää-vetäe拉,tilata-tilate预定。
第1不定式词干-e变-i再加-e,如:lukea-lukie读,itkeä-itkie哭,tuntea-tuntie感觉
用例:
Sanoessani tämän kaikki nousivat. 我说话那会儿一切都发生了。(sanoessani=sanoe-说+-ssa+-ni)
Muut nukkuivat hänen herätessään. 他醒来的时候其他人都睡着。(herätessään=heräte-醒+-ssä+-än)
Lapsi tuli itkien kotiin. 孩子哭着回到了家。(itkien=itkie-哭+-n)
-第3不定式
现在时单数第三人称的词干上加-ma/mä,如:huomata-huomaa-huomaama领悟,lyödä-lyö-lyömä打
用例:
Lapset ovat ulkona leikkimässä. 孩子们正在外面玩耍。(第3不定式内格与系动词olla连用表示动作正在进行的状态。)
Ville on kirjastossa lukemassa. 维莱正在图书馆看书。
-第4不定式
词干加-minen,如:tietää-tietä-tietäminen知道,jäädä-jää-jääminen停留
用例:
Sinne ei ole menemistä. 去那边不行。(menemistä=mene-去+-mis+-tä)
6.2 时态
-现在时
肯定式:词干+人称;否定式:否定动词加词干
例如:
kertoa说(词干:kerro-)
肯定式:kerron, kerrot, kertoo, kerromme, kerrotte, kertovat
否定式:en/et/ei/emme/ette/eivät kerro
用例:
Opiskelen suomea siksi, että voisin tutustua paremmin suomalaiseen kulttuuriin. 我在学芬兰语为了能更好地熟悉芬兰的文化。(opiskelen是opiskella的现在时单一,学习)
Pekka puhuu aina totta. 贝卡总把真像告诉我们。(puhuu是puhua的现在时单三,告诉)
-过去时
肯定式:词干加-i加人称;否定式:否定动词加过去分词
例如:
sanoa说(词干:sano-)
肯定式:sanoin, sanoit, sanoi, sanoimme, sanoitte, sanoivat
否定式:en/et/ei sanonut, emme/ette/eivät sanoneet
用例:
Söin spagettia ja join viiniä. 我吃了一些意大利面,喝了一些红酒。(söin是syödä的过去时单一,吃;join是juoda的过去时单一,喝)
Hän asui lapsena Australiassa. 当他是孩子的时候住在澳大利亚。(asui是asua的过去时单三,生活)
-完成时
肯定式:olla的现在时加过去分词;否定式:否定动词+ole(无人称变化)+过去分词(-nut/neet)
用例:
肯定式:olen ostanut, olet ostanut, on ostanut, olemme ostaneet, olette ostaneet, ovat ostaneet
否定式:en ole ostanut, et ole ostanut, ei ole ostanut, emme ole ostaneet, ette ole ostaneet, eivät ole ostaneet
用例:
Olen ollut Lapissa monta kertaa. 我去过拉普兰三次。
En ole ikinä käynyt saunassa, mutta suomalaiset ystäväni lupasivat viedä minut saunaan ensi lauantaina. 我从没洗过桑拿,但是我的芬兰朋友承诺下周六带我去洗。
-过去完成时
肯定式:olla的过去时+过去分词(-nut/neet);否定式:否定动词+ollut/olleet+过去分词(-nut/neet)
Hän oli opiskellut suomea ennen kuin hän tuli Suomeen. 他来芬兰之前已经学习了芬兰语。
Sitten kun olin syönyt, lähdin ulos. 我吃完就出去了。
-“将来时”
加引号表示芬兰语没有独立的将来时形态,表达将来时有多种途径。如:
-加表示将来的时间
Teen kotitehtävät huomenna. 明天我会做作业。
-表示将来的动词
aikoa“打算”、meinata“打算”(口语)
Mitä meinaat tehdä illalla? 今晚你打算干什么?
-宾语使用的格来区分
Luen tämän kirjan.(宾格) 我将读这本书。
Luen tätä kirjaa. (部分格) 我正在读这本书。

芬兰语(原语:suomen kieli/suomi;瑞典语:finska;英语:Finnish)是芬兰共和国(Suomen tasavalta)的官方语言之一(另一种是瑞典语),芬兰人口中约90%操芬兰语。
芬兰语属于乌拉尔语系芬兰-乌戈尔语族,与芬兰语亲缘关系较近的语言是卡累利阿语(Karelian)、爱沙尼亚语(Estonian)、维普斯语(Vepsian)、维鲁语(Võro)和利沃尼亚语(Livonian,2013年消亡)等。芬兰语同爱沙尼亚语无论在语音还是语法都有许多共同点,两者同属于偏黏着的语言,但是芬兰语比爱沙尼亚语黏着程度更高,表达各种语法和意义的词缀更多。

Kimi
Räikkönen(基米·莱科宁,Wikipedia)
2.字母与发音芬兰语的发音比较简单且有规则,怎么读就怎么写。字母表见下:

表中b,c,f,g,q,w,x,z用于外来语,å只用于从瑞典语借来的词,字母名称ruotsalainen oo即"瑞典语的oo(å)"。
语音上,芬兰语也想阿尔泰语系的语言一样有元音和谐,反映在正字上,元音和谐如下:
一个单词中要么包含前元音(含词缀)要么包含后元音(含词缀),外来语例外,中性元音例外。
前元音:ä, ö, y
后元音:a, o, u
中性元音:i, e
例词:
前元音:kylä心-kylässä在心里、tämä这个-tämäkö这个吗、veli哥哥-veljeltä从哥哥那里
后元音:talo家-talossa在家里、tuon那个-tuoko那个吗、sisar姐姐-sisarelta从姐姐那里
3.名词
芬兰语的名词上可以接多种不同范畴的词缀,词缀添加顺序如下:
名词词干+数+格+领属性人称+附着小品词
理论上一个名词可以同时加这些词缀,如:pulloissanneko=pullo瓶子+-i-(复数)+-ssa-(内格)+-nne-(你们的)+-ko(疑问)=在你们的瓶子里面吗?
爱沙尼亚语与之相比少了人称词缀和附着小品词,只能加数和格。
3.1 数
名词词干(即属格词干)后加-t和-i-可以构成复数。-t用于主格,-i-插在名词词根和其他格的中间,若元音结尾词干加元音开头的词缀时-i-变-j-。添加复数词缀时,有许多名词的词干会发生音变,如:
1)无音变者
pullo瓶子-pullot-pulloissa
kadu道路-kadut-kaduissa
auto汽车-autot-autoissa
2)有音变者
maa国家-maat-maissa
kivi石头-kivet-kivissä
rikas富翁-rikkaat-rikkaissa
avain钥匙-avaimet-avaimissa
mies男人-miehet-miehissä
有少数单词只有复数形式,变格直接按照相应的复数形式变化,如:
Kasvot脸-kasvoissa,housut-housuissa裤子,sakset-saksissa剪刀,kärryt婚姻-kärryissä
3.2 格
芬兰语有15个格(sija/sijamuoto) ,每个格的形态及用法简要列举如下。
1)主格Nominatiivi:单数无词尾,复数为-t
Hyvä opettaja vaikuttaa paljon.
(hyvä主格,好的;opettaja主格,老师)
一位好老师影响很大。
Mä haluan ostaa uuden auton.
(mä主格,我)
我想买辆新车。
Vieraat tulivat illalla.
(vieraat是vieras的复数主格,客人)
晚上客人们来了。
2)宾格Akkusatiivi:单数同属格(-n),复数同主格(-t)
Ostitko hyvän sanakirjan?
(hyvän是hyvä的宾格,好的;sanakirjan是sanakirja的宾格,词典)
你买到了一本好词典吗?
Suurensin valokuvan.
(valokuvan是valokuva的宾格,照片)
我把照片放大。
Huomenna ostan uudet kengät.
(uudet是uusi的复数宾格,新的;kengät是kenkä的复数宾格,鞋)
明天我要买双新鞋。
宾格作宾语时,主要用于肯定句,表示行为产生的结果,表示事物的整体或者定量。
3)部分格Partitiivi:词干加-a/ä/ta/tä/tta/ttä
部分格是芬兰语中非常重要,用法也很多的格。简要举例如下:
-表示不确定的对象
Ostin kirjoja.
(kirjoja是kirja的复数部分格,书)
我买了几本书。
Täällä tapahtuu kaikenlaista.
(kaikenlaista是kaikenlainen的单数部分格,所有的事)
在这儿一切都有可能发生。
-否定句中的宾语,同宾格相对
En tunne sitä miestä
(sitä是se的部分格,那个;miestä是mies的单数部分格,男人)
我不认识这男的。
En ole koskaan tavannut häntä.
(häntä是hän的部分格,他)
我从未见过他。
-不关注行为的结果
Luetko vielä sitä kirjaa?
(kirjaa是kirja的单数部分格,书)
你还在读那本书吗?
Rakastan tuota miestä.
(tuota是tuo的部分格,那个)
我喜欢那男的。
【一些动词本身就不强调结果,因而通常支配部分格,比如rakastaa爱,喜欢、pelätä害怕、katua后悔、surra悲伤、vihata讨厌、uhata威胁、korostaa强调、ajatela思考、edusta出现、verrata比较等等】
Voiko suomea verrata ruotsiin?
(suomea是suomi的部分格,芬兰语)
能把芬兰语和瑞典语比较吗?
-充当表语
在“主语(物质名词或抽象名词)+ollen(系词)+表语”的结构中,表语用部分格。
Maito on valkoista.(valkoista是valkoinen的部分格,白色的)
牛奶是白色的。
Rauta on kovata.(kovata是kova的部分格,强壮的)
牛是强壮的。
Uiminen on hauskaa.(hauskaa是hauska的部分格,有趣的)
游泳有意思。
-问候语
Hyvää huomenta! 早上好!
Onnellista uutta vuotta! 新年好!(三个词均用了部分格。onnellista
Mitä kuuluu? 你身体好吗?(mitä是mikä的部分格,什么)
4)内格inessiivi:词干+-ssa/ssä
主要表示“在...内”,有时也表示“直接接触”。
Minulla on sukat jalassa.
(jalassa是jalka的单数内格,脚)
我一只脚上穿了袜子。【直接接触】
Asun maassa, jonka nimi on Suomi.
(maassa是maa的单数内格,国家)
我生活在一个叫芬兰的国家。【在...内】
Kijra on kassissa.
(kassissa是kassi的单数内格,包)
书在包里。
5)出格elatiivi:词干加-sta/stä
主要表示“由内向外”。
Motivaatio lähtee omasta mielenkiinnostani.
(omasta是oma的出格,自己的;mielenkiinnostani是mielenkiinto的出格+-ni我的,兴趣)
动机来自我自己的兴趣。
Johtaja on palannut Shanghaista.
负责人从上海回来了。
6)入格illatiivi:词干加-un/in/än/en/han/hen/hon/hön/seen/siin
主要表示“向内”、“直接接触”、“动作的终点”等。
Kuusen oksa takoi ikkunaan.
(ikkunaan是ikkuna的入格,窗)
杉树枝敲打窗户砰砰作响。
Isä ajaa auton autotalliin.
(autotalliin是autotalli的入格,车库)
爸爸把车开进车库。
7)接格adessiivi:词干加-lla/llä
表示“在...上”、“在近旁”、“所有物”、“工具”等。
Minulla ei ole rahaa.
(minulla是minä的接格,我)
我没有钱。
Puhukaa suomen kielellä!
(kielellä是kieli的接格)
请讲芬兰语!
Kilpikonnia elää vedessä ja maalla.
(maalla是maa的接格,陆地)
乌龟生活在水里和陆地上。
8)离格ablatiivi:词干加-lta/ltä
表示“从...”。
Minusta vesi tuntuu kylmältä.
(kylmältä是kylmä的离格,冷。tuntua感觉支配离格)
水对我而言很冷。
Suomen tunti alkaa kello kahdelta.
(kahdelta是kaksi的离格,2)
芬兰语课2点开始。
Juna lähtee asemalta.
(asemalta是asema的离格,车站)
火车从站台开出。
9)向格allatiivi:词干加-lle
表示“向着...”。
Eilen menin kaupungille.
(kaupungille是kaupunki的向格,城市)
昨天我到市里去了。
Hän sanoi minulle "Mä rakastan sua. "
(minulle是minä的向格,我)
他对我说:“我爱你。”
Oikealle vai vasemmalle?
向右还是向左?
10)样格essivii:词干加-na/nä
样格表示“状态”、“机能”、“环境”、“条件”、“时间”等。
Syön puuron kuumana.
(kuumana是kuuma的样格,热的)
我把粥趁热吃了。
Olen Suomessa turistina.
(turistina是turisti的样格,游客)
在芬兰我是一名游客。
Perjantaina kaikki menevät saunaan.
(perjantaina是perjantai的样格,星期五)
星期五人人都去洗桑拿。
11)转格translatiivi:词干加-ksi
转格表示人或事物转变的状态、性质和机能,也可以表示位置转换等。
Poikasi on kasvanut pitkäksi.
(pitkäksi是pitkä的转格,高的)
你的儿子长高了。
Mitä ’shuai’ on suomiksi?
(suomiksi是suomi的转格,芬兰语)
“帅”用芬兰语怎么说?
Tule vähän lähemmäksi!
(lähemmäksi是läheinen的比较级+转格,近的)
过来再近一点!
12)欠格abessiivi:词干加-tta/ttä
表示“没有,无”的意思。
raha钱-rahatta没钱,syy理由-syyttä没理由,tunto感觉- tunnotta没感觉
这个格现在多被“ilman+部分格”结构取代。rahatta=ilman rahataa,syyttä=ilman syytä,tunnotta=ilman tuntoa
13)共格komitatiivi:词干加-(i)ne+领属性词尾
表示“和...一起”,这个格不能添加在单数只能添加在复数名词后面。
Jalka脚-jalkoineni, jalkoinesi, jalkoineen, jalkoinemme, jalkoinenne, jalkoineen
14)具格instruktiivi:词干加-n
表示“工具”、“手段”。这个格在现代语言中已经很少用了,多用其他的格替代。
Omin silmin用眼睛,kaksin käsin用双手
15)属格genetiivi:词干加-en/den/tten/ten/en/in
属格主要表示所有,与部分动词、形容词连用时作主语。
Ihmisen elämä on lyhyt.
(ihmisen是ihminen的单数属格,人)
人的寿命短。
Sinun ei pidä uskoa kaikkea.
(sinun是sinä的属格,你)
你什么都相信是不行的。
Shanghain mies 上海男人, Turun kaupunki图尔库市(Turun是Turku的属格,芬兰最古老的城市),suomen kieli芬兰语(suomen是suomi的属格)
3.3 领属性人称
领属性人称存在于很多乌拉尔语言中,比如:
匈牙利语
nyelv语言:nyelvem我的语言, nyelved你的语言, nyelve他的语言, nyelvünk我们的语言, nyelvetek你们的语言, nyelvük他们的语言
北萨米语
viellja哥哥:vielljan我的哥哥, vielljat你的哥哥, vielljas他的哥哥, vielljame我俩的哥哥, vielljade你俩的哥哥, vielljaska他俩的哥哥, vielljamet我们的哥哥, vielljadet你们的哥哥, vielljaset他们的哥哥
芬兰语的领属性词尾如下:
1sg -ni
2sg -si
3sg -nsa/-nsä
1pl –mme
2pl –nne
3pl -nsa/-nsä
用例:
veli哥哥:veljeni我的哥哥, veljesi你的哥哥, veljensä他的哥哥, veljemme我们的哥哥, veljenne你们的哥哥, veljensä他们的哥哥
当名词带有格的时候,领属性人称加在格的后面,如:auto车-autosta从车里-autostani从我的车里。
3.4 附着小品词
附着小品词顾名思义就是附着在其他词上的小品词,它们表示一些特殊的语气。简要列举如下:
1)-han/hän:表示提醒、强调等,只能用在句子第一单词上。
Sehän on minun sanakirjani, älä ota sitä! 这本就是我的词典,别拿!
Minähän rakastan sinua! 我,爱你!
使疑问句显得郑重,使命令句语气缓和。
Otahan vähän lisää! 请再喝一点吧!
Mikähän lintu tuo on? 请问那是什么鸟?
2)-ko/kö:表示疑问。
Joko olet korjannut autosi? 你这么快就把我的车修好了?
Mennäänkö ulos? 我们出去好吗?
3)-kin:表示强调,常翻译成“也”,有时带有感叹的意味。
Minäkin olen hankkinut auton. 我也把车开来了。
Etkö hän olekin ihana? 他还不算优秀?
4)-kaan/kään:表示意义与3)相似,只用于否定句中。
Etkö juo kahviakaan? 你连咖啡也不喝吗?
5)-pa(s)/-pä(s):表示强调,常翻译为“真”
Onpa(s) hän komea! 他好帅!
Oletpa(s) sinä taitava! 你真能干!
口语里常加-s。
6)-ka/kä:加在动词否定式后面起强调作用,不常用。
En tiedä enkä halua tietää. 我不知道也不想知道。
4. 形容词
芬兰语的形容词需要和名词保持数、格的一致。变格法与名词相同。
4.1 形容词变级
芬兰语形容词有比较级和最高级两种。比较级是在词干上加-mpi,最高级加-in,加词缀时词干会有一些音变。比较级和最高级有变格形式。
原形
iso
selvä
komea
ruma
kaunis
voimakas
比较级在使用中常同kuin“更”连用,如:
Minä olen nuorempi kuin hän. 我比他年轻。
Ovatko italialaiset vilkkaampia kuin suomalaiset? 意大利人比芬兰人更活泼开朗吗?
比较级+kuin+主格的形式可由部分格+比较级替代,如:
Ovatko italialaiset suomalaisia vikkaampi? (句意同上)
最高级例句
Minusta suklaajäätelö on parasta. 我发现巧克力冰激凌最好吃。(parasta是paras的单数部分格,paras为hyvä的最高级,hyvä的比较级是parempi)
Kirjat ovat alimmalla hyllyllä. 书在最低的架子上。(alimmalla是alas的最高级形式之一alin的单数接格,低)
5. 数词
基数词(1~10):yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen
序数词(1st~10th):ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs, viides, kuudes, seitsemäs, kahdeksas, yhdeksäs, kymmenes
序数词在修饰主语、宾语或表语时,被修饰的词需要接部分格,使用单数形式。若名词变格,数词需要与其保持一致。如:
Kadulla seisoo kolme miestä. 路上站着三个男人。(miestä是mies的单数部分格)
Opiskelen kolma kieltä. 我学三种语言。(kieltä是kieli的单数部分格)
Matkallani käyn kolmessa maassa. 我在旅行中游历了三国。
6. 动词
芬兰语动词形态丰富,有三个人称、两个数、四个时态(现在时、过去时、完成时、过去完成时)、主动被动等等多种语法范畴。
6.1 不定式
芬兰语有四种不定式形式,形态和功能简要列举如下:
-第1不定式:
-a/ä/da/dä/ta/tä/la/lä/ra/rä/na/nä结尾,词典词条里的动词均为这种形式。如:oppia学习、levätä休息、hukkua溺水、vetää拉
用例:
Hän lupasi tulla ajoissa.他承诺了准时到。
Saat lainata tämän kirjan. 你能够借这本书。
Saammeko lähteä kotiin? 我们能回去吗?
需要与第1不定式搭配的动词有aikoa打算、alkaa开始、haluta想、jaksaa有能力做、luvata承诺、muistaa记得、osata知道、päättää决定、saada可以、tahtaa想要、täytyä/täytyy必须,不得不、unohtaa忘记、uskaltaa敢于、viitsiä打扰、voida能够、yrittää尝试等。
第1不定式加转格词缀-ksi表示目的,如:
Lähdin Hollantiin levätäksini. 我去荷兰休假。
Elätkö syödäksesi? 你为了吃饭而活着的吗?
-第2不定式:
第1不定式词尾-a/ä变-e,如:sanoa-sanoe说,vetää-vetäe拉,tilata-tilate预定。
第1不定式词干-e变-i再加-e,如:lukea-lukie读,itkeä-itkie哭,tuntea-tuntie感觉
用例:
Sanoessani tämän kaikki nousivat. 我说话那会儿一切都发生了。(sanoessani=sanoe-说+-ssa+-ni)
Muut nukkuivat hänen herätessään. 他醒来的时候其他人都睡着。(herätessään=heräte-醒+-ssä+-än)
Lapsi tuli itkien kotiin. 孩子哭着回到了家。(itkien=itkie-哭+-n)
-第3不定式
现在时单数第三人称的词干上加-ma/mä,如:huomata-huomaa-huomaama领悟,lyödä-lyö-lyömä打
用例:
Lapset ovat ulkona leikkimässä. 孩子们正在外面玩耍。(第3不定式内格与系动词olla连用表示动作正在进行的状态。)
Ville on kirjastossa lukemassa. 维莱正在图书馆看书。
-第4不定式
词干加-minen,如:tietää-tietä-tietäminen知道,jäädä-jää-jääminen停留
用例:
Sinne ei ole menemistä. 去那边不行。(menemistä=mene-去+-mis+-tä)
6.2 时态
-现在时
肯定式:词干+人称;否定式:否定动词加词干
例如:
kertoa说(词干:kerro-)
肯定式:kerron, kerrot, kertoo, kerromme, kerrotte, kertovat
否定式:en/et/ei/emme/ette/eivät kerro
用例:
Opiskelen suomea siksi, että voisin tutustua paremmin suomalaiseen kulttuuriin. 我在学芬兰语为了能更好地熟悉芬兰的文化。(opiskelen是opiskella的现在时单一,学习)
Pekka puhuu aina totta. 贝卡总把真像告诉我们。(puhuu是puhua的现在时单三,告诉)
-过去时
肯定式:词干加-i加人称;否定式:否定动词加过去分词
例如:
sanoa说(词干:sano-)
肯定式:sanoin, sanoit, sanoi, sanoimme, sanoitte, sanoivat
否定式:en/et/ei sanonut, emme/ette/eivät sanoneet
用例:
Söin spagettia ja join viiniä. 我吃了一些意大利面,喝了一些红酒。(söin是syödä的过去时单一,吃;join是juoda的过去时单一,喝)
Hän asui lapsena Australiassa. 当他是孩子的时候住在澳大利亚。(asui是asua的过去时单三,生活)
-完成时
肯定式:olla的现在时加过去分词;否定式:否定动词+ole(无人称变化)+过去分词(-nut/neet)
用例:
肯定式:olen ostanut, olet ostanut, on ostanut, olemme ostaneet, olette ostaneet, ovat ostaneet
否定式:en ole ostanut, et ole ostanut, ei ole ostanut, emme ole ostaneet, ette ole ostaneet, eivät ole ostaneet
用例:
Olen ollut Lapissa monta kertaa. 我去过拉普兰三次。
En ole ikinä käynyt saunassa, mutta suomalaiset ystäväni lupasivat viedä minut saunaan ensi lauantaina. 我从没洗过桑拿,但是我的芬兰朋友承诺下周六带我去洗。
-过去完成时
肯定式:olla的过去时+过去分词(-nut/neet);否定式:否定动词+ollut/olleet+过去分词(-nut/neet)
Hän oli opiskellut suomea ennen kuin hän tuli Suomeen. 他来芬兰之前已经学习了芬兰语。
Sitten kun olin syönyt, lähdin ulos. 我吃完就出去了。
-“将来时”
加引号表示芬兰语没有独立的将来时形态,表达将来时有多种途径。如:
-加表示将来的时间
Teen kotitehtävät huomenna. 明天我会做作业。
-表示将来的动词
aikoa“打算”、meinata“打算”(口语)
Mitä meinaat tehdä illalla? 今晚你打算干什么?
-宾语使用的格来区分
Luen tämän kirjan.(宾格) 我将读这本书。
Luen tätä kirjaa. (部分格) 我正在读这本书。

芬兰国旗创意
前一篇:[новы]白俄罗斯语简明语法
后一篇:马来-印尼语动词和词缀