芬兰语语法第3讲:绕不开的K P T变化关口
(2011-09-14 19:35:42)
标签:
芬兰语芬兰文化学芬兰语杂谈 |
K P Tvaihtelee 变化
在芬兰语的动词里词形有很多变化,它们遵循辅音K P T的变化原则。
原则一:在动词的第一种形态里,如:kertoa, ottaa, pitää, lukea 和第三人称的动词里, 如Hän kertoo. Hän ottaa. Hän pitää. Hän lukee. 都表现的是强势辅音, 而第一和第二人称则表现的是弱势辅音。
I verbityypin infinitiivissä ja 3. Persoonan muodossa on vahva konsonantti, mutta 1. Ja 2. Persoonan muodossa on heikko konsonantti.
强势辅音
Vahva
kk
pp
tt
k
p
t
|
Verbin tyyppi 1第一种动词形态 Infinitiivi: kerto/a otta/a Pitä/ä Luke/a
|
原则二:在动词的第二种和第五种形态里则没有辅音的强弱变化。
II ja V verbityypissä konsonantti ei vaihtele
|
Verbin tyyppi 2 第二种动词形态 Infinitiivi: Voi/da Saa/da Syö/dä |
|
Verbin tyyppi 5 第五种动词形态 Infinitiivi: Vali/ta choose
选择
valitsen, valitset,
valitsee,
Häiri/tä interrupt打搅
häiritsen,
häiritset, häiritsette, häiritsevät
tarvi/ta valits/en |
原则三: 第三种和第四动词有些特别,在动词的原型里都是弱势辅音,在所有的人称里都是强势辅音。
III verbityyppi on erilainen: infinitiivissä on heikko konsonantti, kaikissa persoonamuodoissa on vahva konsonantti.
|
Verbin tyyppi 3 第三种动词形态 Infinitiivi: men/nä esitel/lä esitel/lä nous/ta ajatella ajattelen, ajattelet, ajattelee ajattelemme, ajattelette, ajattelevat |
|
Verbin tyyppi 4 第四种动词形态 Infinitiivi: Halu/ta want Tava/ta Vasta/ta Herä/tä |
常见K P T的字型变化
Nominit
Yks. Nom.
Viikko
Loppu
Katto
Turku
Tapa
Katu
原则四: Tavallisesti yksikön nominatiivissa on vahva konsonantti.
Jos sanassa on pääte ja päätteessä on yksi konsonantti(-t, -n) tai kaksi konsonanttia + vakaali (-ssa/-ssä, -lla/-llä), vartalossa on heikko konsonantti. – Myöhemmin opit, million vartalossa voi olla vahva konsonantti.
一般的名词单数都是强势辅音。但有例外
第一, 词尾或词尾的后缀里有-t, -n,
第二, 两个辅音和一个元音,比如(-ssa/-ssä, -lla/-llä),词干都是属于弱势。
例外情况:Sanatyyppi osoite on erilainen: nominatiivissa on heikko konsonantti ja vartalossa on vahva konsonantti.
Osoite
辅音强弱变化的情况还有:
Konsonanttivaihtelu tapahtuu myös, jos sanassa on nk, nt, rt, lt tai mp
Vahva
nk
nt
rt
lt
mp
Esimerkiksi:
Helsinki
Kaupunki
Aurinko
Kenkä
Englanti
Ranta
Tunti
Sekunti
Parta
Ilta
Silta
Kampa

加载中…